SM-liigan taloudellinen perusta on hatarampi kuin moni haluaisi uskoa. Konsulttiyhtiö EY:n tuoreen raportin mukaan vain kymmenen seuraa selviäisi markkinaehtoisessa sarjassa – eli ilman tasaavaa tulonjakoa tai yhteisiä tukimekanismeja. Loput eläisivät jatkuvassa veitsenterällä.
EY:n talousneuvontaa johtava Janne Aalto on seurannut liigaseurojen tilaa jo vuosia. Hänen mukaansa ongelmat eivät ole uusia, mutta nyt ne näkyvät entistä selvemmin.
“Monet seurat sinnittelevät kaudesta toiseen. Menot kasvavat, mutta tulot eivät pysy mukana. Samaan aikaan Euroopan kärki menee kovaa ohi – Ruotsissa ja Sveitsissä resurssit ovat ihan eri luokkaa,” Aalto sanoo Ylelle.
Jos olet kiinnostunut lukemaan koko raportin, vieraile EY:n kotisivuilla ja lataa PDF.
Neljä mallia pöydällä – yksi erottuu
EY arvioi neljä eri mallia, joilla Liigaa voisi pyörittää kestävämmällä tavalla.
- 8+8+8-malli, jossa seurat jaettaisiin kolmeen tasoon ja nousuja voisi tapahtua myös kesken kauden.
- Konferenssimalli, jossa joukkueet jaettaisiin itä- ja länsiryhmiin, mutta huippuottelut vähenisivät.
- A+B-liiga, jossa 12–14 joukkuetta pelaisi pääsarjassa ja loput alemmalla tasolla saman organisaation alla.
- Markkinaehtoinen malli, jossa televisio- ja pudotuspelitulot jaettaisiin kiinnostavuuden ja yleisömäärien mukaan.
EY:n mielestä A+B-liiga olisi realistisin kompromissi. A-tasolla pelaisi noin 12 joukkuetta ja B-tason voittajalla olisi suora nousumahdollisuus. Myös alemmalta tasolta voisi päästä mukaan “säälipleijareihin”, mikä toisi lisäjännitystä ja motivaatiota.
Sama sateenvarjo molemmille tasoille
EY:n mukaan kahden eri tason pitää toimia yhteisen organisaation alla. Vain silloin B-taso pysyy ammattimaisena ja houkuttelevana. Yhteinen televisiosopimus ja sponsorit olisivat ratkaisevassa roolissa, jotta taloudellinen ero ei repeä liian suureksi.
Nykyinen MTV:n sopimus on voimassa kevääseen 2027 saakka, joten aikaa uudistuksen valmisteluun vielä on. Aalto muistuttaa, että jo kevään 2025 liigakarsinnat toivat koko sarjalle tuntuvan taloudellisen piristysruiskeen. Jokerien ja Pelicansin karsintasarja toi yksinään yli miljoona euroa lisää tuloja.
Raha ei vieläkään riitä
EY:n raportti kertoo karusti, missä mennään. Vain viidellä seuralla on kunnollisia kassavaroja. Kymmenellä ei juuri lainkaan. Liigaseurojen yhteinen tulos viime kaudelta oli noin kuusi miljoonaa euroa tappiolla, vaikka liikevaihto nousi 11 prosenttia.
Monet seurat paikkaavat tappioita oheisliiketoiminnalla – ravintoloilla, tapahtumilla ja fanituotteilla – mutta se ei riitä pitkässä juoksussa. EY:n mukaan yhden kauden pyörittäminen vaatii vähintään seitsemän miljoonan euron liikevaihdon. Jos tuloja jaettaisiin vain katsojalukujen perusteella, vain noin kymmenen seuraa täyttäisi tämän ehdon.
“Todellisuus on karu. Nykyinen tasausjärjestelmä on se, joka on mahdollistanut näin suuren joukkuejoukon. Ilman sitä monen tarina päättyisi lyhyeen,” Aalto sanoo.
Vedonlyöntitulot tuovat toivoa
Vedonlyöntimarkkinoiden vapautuminen tuo kuitenkin kaivattua rahavirtaa. EY arvioi, että uudet sopimukset voivat tuoda liigalle jopa 10 miljoonaa euroa vuodessa. HIFK, Tappara, Ilves ja Jokerit voivat saada yksinään miljoonaluokan sopimuksia. Pienempien seurojen osuus jäänee satoihin tuhansiin.
“Osalle tämä voi olla todellinen pelastus. Mutta kaikki riippuu siitä, kuinka kiinnostava seura on – ja millainen neuvotteluvoima sillä on,” Aalto arvioi.
Jokerit on pakko saada takaisin
Raportissa painotetaan, että Jokereiden paluu Liigaan on taloudellisesti välttämätön, vaikka sarjajärjestelmä ei vielä muuttuisikaan. Seuran brändiarvo, yleisöpotentiaali ja vaikutus koko liigan kiinnostavuuteen ovat EY:n mukaan merkittäviä. “Liiga tarvitsee isot seurat, jos se haluaa kasvaa. Jokerit on osa sitä yhtälöä,” Aalto sanoo.
Ruotsissa tehdään asiat toisin
Vertailussa Ruotsin SHL näyttää mallia: sarjan televisiosopimus on kolminkertainen Liigaan verrattuna. Seurojen liikevaihdot ovat kasvaneet tasaisesti, ja sarjan kokonaisarvo on noussut viime vuosina rajusti. EY:n mukaan ero näkyy jo arjessa – Ruotsissa seurat voivat investoida sekä pelaajiin että olosuhteisiin aivan eri mittakaavassa.
Lopputulos: rakenteita on pakko muuttaa
EY:n viesti on tyly mutta selvä: jos mitään ei tehdä, suomalainen huippukiekko alkaa kuihtua.
A+B-malli nähdään realistisimpana keinona pitää sarja elinvoimaisena – ja antaa samalla tilaa sekä suurille että pienille toimijoille.
“Jos halutaan, että suomalainen jääkiekko menestyy vielä kymmenen vuoden päästä, meidän on pakko muuttaa tapaa, jolla sarjaa johdetaan ja tuloja jaetaan,” Aalto summaa.
Hänen mukaansa kyse ei ole vain taloudesta. “Tämä on koko suomalaisen jääkiekon tulevaisuudesta. Nyt pitäisi uskaltaa tehdä päätöksiä, ei odottaa seuraavaa kriisiä.”
Artikkeli referoitu: https://yle.fi/a/74-20188310
