SM-liigan sarjamalliuudistus on liikkunut niin vauhdilla eteenpäin, että välillä tuntuu kuin seurat itsekin yrittäisivät pysyä juoksevan junan perässä. Torstaina seuroille lähtenyt esityslista vahvisti sen, mitä on kuiskittu jo viikkoja: ensi viikon yhtiökokous ratkaisee koko suomalaisen jääkiekon suunnan, ja pöydällä on lopulta vain kaksi vaihtoehtoa. 14+10 tai 12+10. Niiden mukana elää myös historiallinen siirtymäkausi, joka avaisi oven Superliigalle kaudeksi 2026–27.
Ja samalla myös Jokerit olisi lähestulkoon automaattisesti liigan ovella.
Avoin liigapaikka nostaa Jokerit takaisin valokeilaan
Esityslistan yllättävin kohta on ehdotus, jonka mukaan ensi kausi pelattaisiin avoimella liigapaikkamallilla. ”Kaikki kynnelle kykenevät” otettaisiin mukaan Superliigaan. Käytännössä se ei ole pitkä lista. Mestiksen puolelta liigalisenssin kriteerit täyttävät vain Jokerit ja Joensuun Kiekko-Pojat. Muut jäävät väkisin kauas tästä junasta.
Jokereille tämä olisi merkki siitä, että kolme kautta Mestiksessä alkaa olla historiaa. Viime kausi meni heiltä käytännössä läpijuoksuna. Nyt heillä olisi ensi kertaa oikea reitti takaisin SM-liigan sisäpiiriin – vieläpä melko nopealla aikataululla. Tätä on odotettu, ja se näkyy kaikissa keskusteluissa. Kun juttelin muutaman liigan puolella työskentelevän ihmisen kanssa, he puhuivat jo niin kuin Jokerit olisi käytännössä mukana, vaikka päätöstä ei vielä ole.
Superliiga olisi yhden kauden taistelu hengissä pysymisestä
Ehdotuksen mukaan kausi 2026–27 olisi siirtymäkausi. Sarja olisi avoin, ja sen jälkeen urheilullinen menestys määrittelisi seuraavat vuodet. Jos A-liiga alkaa 12 tai 14 joukkueella, paikkoja ei ole montaa. Kymmenkunta seuraa jäisi väistämättä B-liigaan, ja tämä nostaa kilpailun tasoa kertaheitolla.
Todellisuudessa seuroissa on jo alettu varautua tähän. Joillakin toimistoilla on kulkenut koko syksyn sellainen kiireinen ja vähän hermostunutkin energia. Yksi seurajohtaja totesi sivulauseessa, että ”tämä siirtymäkausi voi olla kalliimpi kuin yksikään yksittäinen kausi aiemmin”. Ja se kuulosti vilpittömältä.
Ässien äkkikäännös muutti kaiken
Vielä viikko sitten näytti siltä, että 12+10 olisi ainoa vaihtoehto, jota vietäisiin yhtiökokoukseen. Rungot oli jo käytännössä piirretty. Sitten Ässät ilmoitti, että 14+10 pitää ottaa äänestykseen. Muutos tuli niin myöhään, että osa seuroista joutui palaamaan edellisiin muistioihin, avaamaan kokonaiset Excel-pohjat uudelleen. Ja tämän jälkeen keskustelu lähti uusille raiteille.
IS:n tietojen mukaan Ässien taakse siirtyi muitakin seuroja, vaikka kaikki eivät sanoneet sitä ääneen. Ja kulisseissa painetta on kasvattanut Causabon-ryhmä, jonka johtohahmo Heikki Penttilä on puhunut avoimesti pienemmän sarjan puolesta. Uhka omasta sarjasta ei ole kadonnut mihinkään.
U20-joukkueiden asema horjuu
Tämän osan takia moni valmentaja on ollut huolissaan koko syksyn. U20-joukkueet maksavat seuroille arviolta 300 000–400 000 euroa kaudessa. Jos A-liigassa taisteltaisiin joka vuosi kahdestatoista tai neljästätoista paikasta, paine siirtää tuo raha suoraan edustusjoukkueeseen kasvaa.
Tätä ei ole sanottu ääneen julkisuudessa kovin usein, mutta fakta on, että osa seuroista selvittää jo ensi kauden vaihtoehtoja. Jos he pudottaisivat U20-joukkueen pois, junioriputki kapenisi heti. Samalla B-liigan harteille jäisi kehittää nuoria pelaajia. Se on iso muutos koko suomalaiselle pelaajapolulle.
Talous, tulonjako ja pudotuspelit menevät uusiksi
Tämän uudistuksen ydin ei ole vain sarjamäärä. Tulonjakomallit muuttuvat myös.
14+10 → A-liiga 80 %, B-liiga 20 %
12+10 → A-liiga 70 %, B-liiga 30 %
Pudotuspelien tulojakoon tulee iso muutos. Nykyinen malli, jossa Liiga vie suurimman potin välieristä ja finaaleista, olisi poistumassa. Jatkossa seurat pitäisivät omat lipputulonsa. Liigan rooli olisi enemmän kulujen laskuttaja.
Tämä on ollut pitkään seurojen suurimpia kiistakysymyksiä. Pienemmät seurat ovat toivoneet, että omalla työllä ansaittu raha pysyy omissa käsissä. Nyt siihen ollaan menossa.
Päätösten rakenne muuttuu – seurojen valta kasvaa
Tähän asti isossa kokouksessa on vaadittu kahden kolmasosan enemmistö. Käytännössä se tarkoitti, että muutama seura pystyi kaatamaan suuria uudistuksia. Tähän ollaan tekemässä muutosta. Moni seura on sanonut suoraan, että tämä jäsenrakenteen muutos on jopa tärkeämpi kuin joukkuemäärä.
Äänioikeutettuja seuroja on tällä hetkellä 15, koska Kiekko-Espoo ei ole saanut osakevelvoitettaan valmiiksi.
27. marraskuuta on koko uudistuksen ratkaiseva päivä
Päivämäärä osuu tiistaille. Yksi seurajohtaja sanoi puhelussa, että ”kaikki tuntuu vähän siltä kuin ennen pudotuspeliä, kun ei tiedä yhtään, miten tämä aukeaa”. Saman suuntaisia tuntemuksia on näkynyt myös joukkueiden toimistoilla. Kahvitauoilla vilkuillaan sähköpostia tavallista enemmän. Vähän sellainen hiljainen vire, ettei kukaan uskalla sanoa ääneen mitään lopullista.
Kun tiistai tulee, koko paketti on auki. 14+10 vai 12+10. Avaako Superliiga oven Jokereille. Miten U20-joukkueet käyvät. Ja kuinka tulonjako muuttuu.
Se on suomalaisen jääkiekon suurin päätös vuosiin. Ehkä vuosikymmeniin. Fanejakin kiinnostaa.
