Tämä uudistus on niin iso, että sitä on ehkä helpointa purkaa kohtiin: mitä muuttuu heti, mikä muuttuu myöhemmin ja mitä asioita liikutellaan vielä pöydällä. Alla kokonaisuus sellaisena kuin se nyt hahmottuu, ilman kiertoilmauksia. Pääasia on nyt se, että isojen seurojen ajama oma liiga on jäänyt taka-alalle ja ainakin toistaiseksi ollaan sitouduttu tähän järjestelmään.
1) Kaudesta 2027–28 alkaa kokonaan uusi aikakausi
Tuleva kaksitasoinen rakenne on nyt virallisesti hyväksytty. Malli 14+10 meni läpi suljetussa äänestyksessä.
A-liigassa pelaa 14 joukkuetta ja B-liigassa 10. Molemmat SM-liigan alaisuudessa. Toki tämä vaatii vielä Suomen Jääkiekkoliiton hyväksynnän, mutta se taitaa olla tasoa ”leimasin”.
Tärkein pointti:
Joka kevät ylemmän sarjan viimeinen putoaa ja alemman voittaja nousee.
Ei enää karsintasarjoja, ei monimutkaisia pistevertailuja. Tiput ja nousut tapahtuvat yhdellä oven avauksella.
2) Ennen sitä pelataan “superkausi” 2026–27
Se on vähän kuin ylimenovuosi, jossa tarkistetaan, ketkä mahtuvat sisään ennen uuden mallin alkamista.
Liigaan pääsevät tällöin kaikki seurat, jotka saavat liigalisenssin.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
– Jokerit (Mestiksen viime kauden mestari) voi hakea.
– Myös tuleva Mestiksen mestari voi hakea.
– Jos sama joukkue voittaa molempina vuosina, paikkaa voi hakea finaalivastustaja.
Siksi liigassa voi ensi kaudella olla jopa 18 joukkuetta.
Runkosarja menee seuraavasti:
– 12 parasta heti playoffeihin.
– Sijat 13–16 pelaavat siitä, ketkä jäävät ylempään sarjaan. Kaksi jatkaa, kaksi putoaa.
– Sijat 17+ tippuvat suoraan tulevaan B-liigaan.
3) Muutokset rahaliikenteessä – kerrankin selkeä malli
Playoff-tulojen jako menee uusiksi. Kaudesta 2026–27 alkaen jokainen seura pitää lipputulonsa itse.
Liiga ottaa vain kulukorvauksen otteluiden järjestämisestä.
Tämä päätös tuntui jo ennen kokousta “pinnan alla”. Moni seura halusi mallin, jossa oma työ tuottaa myös oman tuoton. Nyt se toteutui.
Tulonjako 14+10-mallissa menee näin:
– 80 % A-liigalle
– 20 % B-liigalle
A-liiga tasajakoa, B-liigassa osa pääluvun mukaan ja osa suoritusten perusteella.
Ei ehkä kaikkein dramaattisin muutos, mutta pitkällä aikavälillä erittäin merkittävä.
4) Omistusrakenne: osakemallista hybridimalliin
Tämä olisi aiemmin ollut otsikko, mutta nyt se lipsahti melkein ohi kaiken muun massan.
Keskeinen ero:
Jatkossa Liigassa pelaaminen ei edellytä osakkeen omistamista.
Lisenssimaksulla voi pelata sarjassa. Käytännössä omistajuus ja pelaaminen erotetaan.
Tämän seurauksena seurojen toimitusjohtajat eivät enää istu Liigan johtoryhmässä.
Johtaminen siirtyy enemmän hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Päätöksenteko kevenee, kuten itse kokouksessa sanottiin.
5) Jääkiekoliiton hyväksyntä vielä puuttuu
Tämä ei ole muodollisuus. Vaikka SM-liiga päätti mallista, se tarvitsee Jääkiekkoliiton hyväksynnän ennen kuin kaikki lyödään lopullisesti lukkoon.
Käytännössä hyväksynnän pitäisi tulla, mutta asia ei ole “varma ennen kuin on varma”.
Liigan hallitus sai tehtäväkseen käydä läpi kaikki sopimusasiat ja viedä paperit liitolle.
6) Joukkuemäärät tarkastellaan uudelleen 2–3 vuoden kuluttua
Vaikka 14+10 on se malli, joka nyt valittiin, tätä ei ole ikuistettu kiveen.
Liigan sisällä on ollut keskustelua siitä, pitäisikö A-liigan koko olla lopulta 12 tai ehkä jopa takaisin 16, jos olosuhteet muuttuvat.
Joten seuraavan vuosikymmenen lopun sarjan koko ei ole lukittu. Tätä tarkastellaan jo 2029–2030.
7) Hallitus uudistuu – ja siihen liittyy myös nimiä
Uuden hallituksen kokoonpano:
– Jyrki Seppä jatkaa puheenjohtajana (2026–27 asti).
– Janne Mokka (Lukko)
– Mika Sutinen (KalPa)
– Juhana Tikka (Jukurit)
– Sami Kauhanen (SJL)
– Pekka Ilmivalta (uusi)
– Lasse Aho (Tappara, uusi)
Tämä porukka vie nyt uudistuksen läpi käytäntöön. Se ei ole mikään pieni tehtävä.
8) Mitä tämä tarkoittaa joukkueille käytännössä?
Tässä kohtaa on hyvä sanoa tämä suoraan: osa seuroista tulee varmasti kokemaan uudistuksen mahdollisuutena, osa uhkana.
– Suuremmille brändeille malli tuo ennustettavuutta.
– Alemmassa päässä kilpailu kovenee, koska putoaminen ei enää ole “jos karsinnat menevät huonosti” -tyyppinen juttu.
Myös Mestiksessä tämä aiheuttaa väistämättä liikettä. Siellä tiedetään nyt täsmälleen, mitä nousu vaatii ja missä aikataulussa.
9) Mikä on vielä auki?
Täysin ratkaisematta:
– Mitkä seurat hakevat lisenssiä ja mitkä sen saavat? Jokerit ja…?
– Miten B-liigan televisiointi ja kaupallinen puoli rakennetaan?
– Miten mahdollinen Jokerien paluu vaikuttaa joukkuejakoon?
– Kuinka nopeasti joukkue-erot ehtivät tasoittua, kun nousu ja putoaminen muuttuvat vuosittaisiksi?
Nämä ovat kysymyksiä, joihin ei saada vastauksia tänään, eikä varmaan huomenna.
Lopuksi: tämä kaikki tapahtuu nyt nopeasti
Jos miettii, että uudistus on ollut keskustelussa jo yli kaksi vuotta, niin viime viikkojen vauhti on ollut poikkeuksellinen.
Kokouksessa venyi ilta, ja moni seura joutui tekemään päätöksiä, jotka vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen.
Mutta yksi asia on nyt selvää:
Suomi-kiekon seuraavat vuodet eivät enää näytä samalta kuin mennyt kaksikymmentä vuotta.
